Suomen työvoimapalvelut kokivat mullistuksen, kun Sanna Marinin hallituksen laatima kuntakokeilu alkoi 25 koealueella, eli käytännössä 118 kunnassa tai kaupungissa. Kuntakokeilu kestää kaksi vuotta (1.3.2021 – 30.6.2023), jonka aikana osa työ- ja elinkeinopalveluista (TE-palvelut) ovat kokeilukuntien vastuulla. Kuntakokeilun tarkoituksena on parantaa työvoimapalveluita. Kokeiluun kuuluu kunnan alueella olevat työttömät ja työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Mukana ovat myös alle 30-vuotiaat, sekä kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset työnhakijat. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kokeilulla pyritään erityisesti parantamaan pitkäaikaistyöttömien ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työnsaantia.
Kokeilukunnille tämä tarkoittaa monen palikan uudelleensovittamista. Walmun asiakashallintajärjestelmän avulla siirtymän voi tehdä vaivattomasti ja tehokkaasti. Walmu on kehitetty nimenomaan parantamaan ja nopeuttamaan työllistymisen ja muiden sosiaalipalveluiden palveluprosessien etenemistä, jonka tuloksena jatkosijoitettujen määrä nousee. Walmun avulla kunnan työntekijällä ei mene turhaa aikaa järjestelmän kanssa vääntämiseen ja tiedon hankkimiseen, vaan hän pystyy keskittymään olennaiseen; asiakkaan auttamiseen ja palveluprosessin etenemiseen.
Walmun asiakashallintajärjestelmä on kokeilukunnille helpottava ratkaisu. Kuntien tulee kokeilun ajaksi tuottaa asiakkaiden palvelujen neuvonta-, ohjaus- ja palvelutehtävät. Sen lisäksi kuntien tehtäväksi siirtyy joidenkin harkinnanvaraisten etuuksien myöntämistä koskevat tehtävät ja työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen. Walmu on suunniteltu työllisyyspalveluiden tietojen tietoturvalliseen hallinnointiin. Sen ainutlaatuisuus näkyy kuntien mahdollisuutena yksilöidä järjestelmä palvelemaan juuri oman kunnan työllisyyspalveluiden asiakkaiden ja palveluntuottajien tarpeita.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kuntakokeilun tavoite on saada tietoa ”valtion ja kuntien rahoituksen, osaamisen ja asiakaspalvelun yhdistämisen vaikuttavuudesta” (Valtioneuvosto). Kokeilukunnilla on näin ollen mahdollisuus vaikuttaa siihen mihin suuntaan työllisyyspalvelut kehittyvät. Jotta kunnat saavat kaiken irti kokeilusta, on tärkeää, että resurssit eivät kulu hukkaan, vaan kunnan työntekijät saavat aidosti mahdollisuuden miettiä paikallisesti toimivia ratkaisuja työllistymisen edistämiseksi. Walmun avulla aikaa vapautuu asiakkaan kohtaamiseen, mikä on perusta toimivalle työllistymispolitiikalle.
Työ- ja elinkeinoministeriö onkin päättänyt olla rajaamatta palvelumallia tiukasti, vaan ”kunnat voivat kehittää palveluja oman alueen työnhakijoiden ja työnantajien tarpeista käsin” (Tem). Kuntakokeilun suurinta antia kunnille onkin sen antama vapaus päättää ja vaikuttaa sen tuottamista palveluista. Suomessa on monimuotoisia ja omannäköisiä paikkakuntia, joiden erikoislaatuisuutta tulee juhlistaa. Jotta kuntien voimavarat eivät mene täysin palveluiden ja tiedonkulun organisoimiseksi, on hyvä valita asiakashallintajärjestelmä, joka palvelee kunnan tarpeita mahdollisimman joustavasti ja tehokkaasti.
Kokeilussa nivotaan entistä tiiviimmin yhteen työllisyys-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Walmu on suunniteltu toimimaan juuri niin, että eri palvelut voidaan liittää samaan järjestelmään, jotta työllisyyspalveluiden henkilöstöresurssit eivät tuhlaannu tiedon etsimiseen eri paikoista ja erilailla toimivista järjestelmistä. Tällöin jää aikaa ja energiaa asiakkaan kohtaamiseen ja hänen tilanteensa edistämiseen. Walmu mahdollistaa tavoitteen ”yhdistää työnantajien ja työnhakijoiden palveluita kuntien elinvoiman edistämiseen ja sen myötä luoda uusia työpaikkoja, edistää työn kysyntää ja tarjontaa sekä ehkäistä työttömyyttä entistä laajemmin.”(HS). Tarkoitus on päästä eroon turhista työvaiheista ja palveluprosessin etenemistä vaikeuttavista järjestelmäratkaisuista ylittämällä perinteisiä hallinto- ja sektorirajoja.
Työllisyyspalvelun asiantuntijat voivat raportoinnin sijasta keskittyä asiakkaaseen
Työllisyyspalveluille Walmu tarjoaa helpomman arjen. Walmua lähdettiin kehittämään, jotta palveluprosessista saisi turhan tiedonhaun karsittua. Walmun tarkoitus on tehdä asiantuntijan ja asiakkaan kohtaaminen ja työskentely joustavaksi. Walmu on omiaan saavuttamaan työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteen järjestää palvelut asiakaslähtöisesti sillä Walmu yhdistää asiakasrekisterin jokaisen alueen omaan palveluntarjoajaverkostoon.
Tämä tapahtuu muun muassa edistämällä työvoiman vapaata liikkuvuutta kunnissa ja kuntien välillä. Lähtökohtana on ajatus, että työnhakijan mahdollisuus saada henkilökohtaista palvelua kasvaa, kun työllisyyspalveluja on saatavilla omasta kotikunnasta. Vihdoin on herätty myös siihen, että vaikka palveluiden digitalisoiminen onkin monella tapaa tehokasta, on henkilökohtaisen palvelun saaminen hyvin tärkeää etenkin niille, jotka ovat olleet pitempää poissa työmarkkinoilta. Walmun asiakashallintajärjestelmä antaa tilaa henkilökohtaiselle palvelulle muun muassa sen reaaliaikaisen ja automatisoidun raportoinnin johdosta, mikä vapauttaa asiantuntijan työtunteja loputtomasta raportoinnista itse asiakkaan ja asiantuntijan väliseen kanssakäymiseen. Esimerkiksi poissaoloraportointi toimii Walmussa automaationa, jolloin henkilöstöresursseja ei tarvitse käyttää tähän aikaa vievään prosessiin. Asiantuntijalla on myös muutaman painalluksen päässä oman alueensa työllistymiseen liittyvä data. Alueen työllisyyden kokonaisvaltainen tila ja suunta on helposti tarkasteltavissa, sillä Walmu kerää niistä automaattisesti datapankkia, jota asiantuntija voi vertailla ja analysoida tarvittaessa.
Walmu on kehittynyt työllisyyspalveluiden aikaisemmista asiakashallintajärjestelmistä myös siinä, että se mahdollistaa samanaikaisen tietojenkäsittelyn. Walmun avulla asiakkaan kanssa keskusteltaessa suurin osa ajasta ei mene tiedon keräämiseen vaan hänen toiveidensa kuuntelemiseen ja konkreettiseen auttamiseen. Puhelinneuvottelutkin helpottuvat, sillä Walmun avulla sekä asiantuntija että asiakas voivat tarkastella järjestelmässä olevia tietoja samanaikaisesti. Minuutteja ei kulu enää siihen, että asiakas kirjautuu ulos tiedoistaan, jotta asiantuntija pääsee tarkastelemaan niitä. Asiat etenevät jouhevammin sillä asiantuntija voi keskittyä auttamiseen jolloin asiakaskin kokee tilanteen hyödyllisemmäksi.
Asiakaslähtöinen palvelu mahdollistaa asiakkaan työllistymisen
Työ- ja elinkeinoministeriö on määrittänyt kuntakokeilun tavoitteeksi kehittää palveluja niin, että pystytään tunnistamaan yksilön osaamisen kehittämistarpeet ja työllistymisen esteet. Lopullinen tavoite on tietenkin yksilö ja hänen tulevaisuutensa. Miten saadaan asiakas työmarkkinoille tai tarpeellisen avun tai palvelun piiriin? Walmussa näihin kysymyksiin on myös etsitty vastauksia, ja asiakashallintajärjestelmä onkin rakennettu asiakaslähtöisesti. Walmussa yhdistyy kolme tärkeää ominaisuutta asiakkaan näkökulmasta: läpinäkyvyys, tietoturva, ja itsemääräämisoikeus. Walmulle on erittäin tärkeää asiakkaan tietoturva ja itsemääräämisoikeus, joten asiakas saa itse määrittää mitä tietoja hänestä tallennetaan järjestelmään ja kuka saa tietoja katsella.
Walmun avulla työllisyyspalveluiden asiantuntija pääsee heti tarkastelemaan asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Tämä lisää asiakkaan motivaatiota työnhakuun. Läpinäkyvyys on periaatteemme, ja tämän avulla kasvatamme työllistymisprosessin toimivuutta kaikille sen osapuolille. Kun tietoturva on kunnossa, voi asiakas huokaista helpotuksesta ja keskittyä oman tulevaisuutensa rakentamiseen.
